Hunajavalmisteesta apua siitepölyallergiaan?

Hunajavalmiste, jossa luomuhunajaan on lisätty mehiläisten keräämää koivunsiitepölyä, teho yllätti. Tutkimuksiin osallistuneet kokivat allergiaoireiden helpottuneet.

Lähes joka viides suomalainen on allerginen kasvien siitepölylle. Allergisten kannalta merkittävimpiä ovat koivut, joiden siitepölylle on herkistynyt noin 10-15 % suomalaisista. Siitepölyallergian oireita voidaan lievittää pistoksiin tai kielen alle annosteltaviin tabletteihin perustuvalla siedätyshoidolla, joka on IgE-välitteisen allergisen nuhan ja silmän allergisen sidekalvotulehduksen syynmukaista hoitoa. Kontrolloidut tutkimukset siedätyshoidosta ovat osoittaneet, että oireet vähenevät ja joillakuilla häviävät kokonaan sekä lääkehoidon tarve vähenee. Vasteet ja hoidon teho kuitenkin vaihtelevat. Parhaan tehon saamiseksi siedätyshoidon tulee kestää kolme vuotta.

Syksyllä 2007 käynnistyneessä pilottitutkimuksessa arvioitiin talvikauden aikana käytetyn hunajavalmisteen vaikutuksia seuraavan koivuallergian oireisiin ja allergialääkkeiden käyttöön seuraavan kevään koivun kukintakaudella. Tutkimuksen pohjana oli Kerimäellä Kyösti Pitkäsen mehiläistilalla tuotettu metsäkukkahunaja, jossa on runsaasti mm. vadelmien (Rubus), pajujen (Salix), apiloiden (Trifolium) ja sarjakukkaisten (Apiaceae) siitepölyjä. Tutkimuksessa käytettyyn hunajavalmisteeseen lisättiin mehiläisten keräämää ja käsittelemää siitepölyä.

Mehiläinen apilan kukassa.

Pilottitutkimuksen lupaavat tulokset

Syksyllä 2007 hunajavalmistetta toimitettiin 12 henkilölle. Käyttöä ohjeistettiin seuraavasti: nauti hunajaa kerran päivässä, imeskele ja imeytä se rauhallisesti suussa, älä sekoita hunajaa esimerkiksi teehen, aloita varovasti ja lisää annostusta vähitellen. Hunajavalmisteen vaikutuksia allergiaoireisiin arvioitiin vertaamalla koe- ja vertailuryhmän oirepäiväkirjojen tietoja sekä rinnastamalla havainnot koivun siitepölykauteen.

Tulokset olivat lupaavia. Kaikkiaan kuusi koeryhmään kuulunutta (67 %) arvioi hunajan vähentäneen oireilua koivun siitepölykaudella. Muutama jopa totesi oireiden puuttuneen kokonaan ja eräs pystyi palauttamaan ristiallergian takia ”kiellettyjä” hedelmiä (raaka omena, raaka porkkana, banaani) ruokavalioonsa. Hunajan myös arvioitiin vähentäneen makeanhimoa sekä parantaneen vastustuskykyä, sillä kaksi henkilöä mainitsi talven sujuneen tyystin sairastelematta.

Hyödyt vahvistuivat tutkimuksen toisessa vaiheessa

Tutkimuksen toiseen vaiheeseen haettiin koivuallergikkoja Etelä-Karjalan allergia- ja astmayhdistyksen jäsenille suunnatulla kyselyllä ja lehti-ilmoituksilla. Mukaan valittiin yhteensä 93 vapaaehtoista, jotka satunnaistettiin viiteen ryhmään. LUME-ryhmä (n=19) sai käyttöönsä käsittelemätöntä luomuhunajaa ja kolme muuta ryhmää samasta hunajasta tehtyä valmistetta, johon oli lisätty mehiläisten keräämää koivun siitepölyä.

Oireseurantojen perusteella hunajavalmisteesta on merkittävää hyötyä koivuallergiselle. Esimerkiksi oireettomien päivien määrä yli kaksinkertaistui, voimakkaiden oireiden päivät vähenivät yli 70 % ja antihistamiinien käyttöpäivien määrä puolittui. Hunajaa tai hunajavalmisteita käyttäneistä joka kolmas (32 %) arvioi talvikauden sairastelun suhteen tavallista helpommaksi, kun vertailuryhmässä näiden osuus oli 7 %.

Vaikutuksen kestoa tutkittiin kolmantena vuotena

Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa selvitettiin, olisiko valmisteen pitkäaikaisemmasta käytöstä lisähyötyä.

Edellisenä keväänä neljässä eri tutkimusryhmässä 30-65 % arvioi hunajan vähentäneen oireilua siitepölykaudella. Nyt kolmen hunajankäyttöryhmän osallistujista keskimäärin peräti 80 % arvioi sen auttaneen. Osallistujien tietoisuus valmisteen mahdollisista hyödyistä todennäköisesti toi ”lisätehoa”, mutta päivittäisessä oireseurannassa hunajavalmisteen tai kaupallisen hunajan käyttäjillä ei kuitenkaan ollut havaittavissa parantavaa lumevaikutusta oireseurantaryhmään verrattuna.

Hunajakenno ja mehiläisiä.

Siedätystehoa vielä tutkimuksen jälkeen

Selvitimme vuonna 2018 koivuallergiaan liittyvää oireilua niillä, jotka osallistuivat hunajavalmistetutkimuksiin vuosina 2007–2010. Tulosten mukaan siedätystehoa on riittänyt myös tutkimusten jälkeen.

Kysely lähetettiin 44:lle hunajavalmisteen käyttäjälle, joista 30 vastasi. Siitepölykaudella silmäoireita koki päivittäin 63 % ja nenäoireita 83 % vastaajista. Luvut olivat lähes identtisiä tutkimuksen aikana tehtyihin havaintoihin. Kolme neljästä oli kuitenkin sitä mieltä, että heidän allergiansa oli viime vuosina lieventynyt. Vain yksi arvioi oireilunsa voimistuneen tutkimuksen jälkeen.
Kun tutkimuksen aikana 90 % osallistujista arvioi valmisteen lievittäneen oireita ja 80 % vähentäneen allergialääkkeiden käyttöä, joka kolmas arvioi myönteisen vaikutuksen jatkuneen ainakin tutkimusta seuranneena vuotena. Peräti 37 % totesi oireilun muuttuneen pysyvästi parempaan suuntaan. Suurin piirtein samat tulokset todettiin allergialääkkeiden käytön suhteen.

Mikrobit siitepölyhunajan tehon takana?

Mehiläisten keräämän koivun siitepölyn ohella Hunajavalmisteen siedätystehon taustalla voivat olla myös mikrobit. Mehiläiset hyödyntävät mm. useita maitohappobakteerikantoja hunajan valmistuksessa ja säilyttämisessä. Hunajan teollinen käsittely tuhoaa mikrobeja, mutta siitepölyvalmisteessa niiden määriä on pystytty lisäämään. Yhteen teelusikalliseen niitä mahtuu yli miljardi.

Tutkimuksen päätulokset on julkaistu sarjassa ”International Archives of Allergy and immunology” vuonna 2011 (lataa tästä, pdf 300 kt).

Mehiläistilalla on tapahtunut sukupolvenvaihdos ja mehiläistilaa jatkaa Katri Tavi. Lisätietoa hunajavalmisteesta löytyy osoitteesta www.apipollen.fi.