Allergian ja astman yhteiskunnallisia kustannuksia ja niiden muutoksia 2000-luvulla selvitettiin tilasto- ja rekisterihakujen avulla. Suorien hoitokustannusten lisäksi arvioitiin tuottavuuskustannuksia.

Sairauden hoidosta kertyneiden suorien kustannusten lisäksi koottiin tärkeimpiä tilastoja allergisille ja astmaa sairastaville maksetuista tuista ja korvauksista. Tuottavuuskustannuksien pohjaksi tehtiin oma kyselytutkimus. Ensimmäisessä selvityksessä aineistot ulottui vuoteen 2011 ja allergiaohjelman päätyttyä tuloksia päivitettiin vuoteen 2018 saakka.

Vuonna 2018 astman ja allergian kustannukset olivat 1,5–1,8 miljardia euroa. Suorat kustannukset olivat 332 miljoonaa ja epäsuorat kustannukset 1,2–1,5 miljardia euroa. Suorista kustannuksista yli puolet kului lääkehoitoon (190 milj. €). Terveydenhuollon avohoidon ja sairaalahoidon kustannuksia oli kolmannes (117 milj. €).

Puolukoita ja sen punaisia marjoja.

Astma oli allergisista sairauksista merkittävin; sen suorat kustannukset olivat 205 miljoonaa. Seuraavina olivat allerginen nuha (47,0 milj. €) ja atooppinen ihottuma (36,0 milj. €).

Yli puolet epäsuorista kustannuksista johtui työtehon heikkenemisestä (760–970 milj. euroa). Sairauspoissaolot aiheuttivat lähes neljänneksen (280–320 milj. euroa) ja työkyvyttömyyseläkkeet kymmenesosan epäsuorista kustannuksista (150 milj. euroa).

Allergiaohjelman aikana vertailukelpoiset suorat kustannukset vähenivät 5 % ja kaikki kustannukset yhteensä 30 %. Sairaalahoidon, työkyvyttömyyseläkkeiden ja kuntoutuksen kustannukset vähenivät puoleen. Vain avohoitokäyntien kustannukset sekä matkakustannukset kasvoivat.

Lue lisää:

Allergian ja astman kustannukset Suomessa vuonna 2011. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 85, 2014. 55 s.

Allergian ja astman kustannukset 2018. Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti / Allergia-, Iho ja Astmaliitto 2020, 67 s.

Astman ja allergian kustannusten myönteinen kehitys jatkui. Lääkärilehti 2021