Kansallinen allergiaohjelma 2008–2018 oli väestölle, potilaille ja potilasjärjestöille, terveydenhuollon henkilöstölle, viranomaisille ja lainsäätäjille tarkoitettu koulutus- ja valistusohjelma.
Allergiaohjelman tavoitteena oli vähentää allergioiden yksilöllistä ja yhteiskunnallista taakkaa. Oireet hoidetaan edelleen tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti, mutta suomalaisten sietokykyä parantamalla tähdätään aidosti allergian ennaltaehkäisyyn.
Käytännössä Allergiaohjelmaa vietiin eteenpäin kahdella kärjellä. Terveydenhuollon ammattihenkilöstölle suunnatusta koulutuksesta vastasivat alusta lähtien Filha ry professori, lasten allergologi Erkka Valovirta ja projektivastaava, erikoissairaanhoitaja Erja Tommila. Lähes 350 alueellisessa tai paikallisessa tilaisuudessa oli mukana lääkäreitä, hoitajia, apteekkien henkilöstöä ja muita terveyden parissa työskenteleviä yli 20 000.
Toinen valistuskanava oli suunnattu suoraan väestölle. Maaliskuussa 2011 alkaneesta viestintähankkeesta vastasivat Allergia- ja Astmaliitto ry, Hengitysliitto ry ja Iholiitto ry sekä näiden paikallisyhdistykset. Väestöviestintää tehtiin Raha-automaattiyhdistyksen projektituella vuoden 2015 loppuun ja sen jälkeen osana instituutin perustoimintaa.
Väestöviestinnässä keskeisiä kohderyhmiä olivat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä, joiden kautta uudet allergiaviestit saadaan tehokkaimmin eteenpäin. Luontosuhteen vahvistamisella on rohkaisussa ja kannustamisessa keskeinen asema, mutta väestöviestinnällä tuetaan myös omahoitovalmiuksien lisäämistä ja omahoitoon sitoutumista. Näin terveydenhuollon voimavaroja voidaan suunnata tehokkaammin vaikeiden allergioiden hoitoon ja pahenemisvaiheiden hallintaan.
Lue lisää
Allergiaohjelman väestöviestintä (pdf 170 kt)
Muutoksia asenteissa ja osaamisessa
Allergiaohjelma 2008‒2018 lähti rohkeasti ohjaamaan sekä terveydenhuoltoa että väestöä kohti parempaa sietokykyä. Keskeisenä teemana oli allergiaterveys: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi allergiasta huolimatta.
Ohjelma nojasi vankasti uuteen tutkimustietoon ja siitä kiteytyneeseen allergian biodiversiteettihypoteesiin, jonka mukaan yhteys monimuotoiseen luontoon rikastuttaa ihon, suoliston ja hengitysteiden mikrobistoa, vahvistaa immuunijärjestelmää ja mahdollisesti suojaa allergialta. Allergiaohjelma käytännössä testasi hypoteesin pitävyyttä kääntämällä välttöstrategian sietostrategiaksi ja kysymällä, miten voimme vahvistaa niin yksilön kuin väestön immunologista toleranssia?
Olemme arvioineet ohjelman tavoitteiden saavuttamista useiden kyselyiden avulla, joiden tuloksia on koottu raporttiin Allergiaohjelman kyselyt 2020 (pdf 3,6 Mt). Vastaajina ovat olleet terveydenhuollon ammattilaiset, Allergia-, iho- ja astmaliiton ja Hengitysliiton jäsenet sekä väestöstä allergiaa ja astmaa sairastavat.
Ammattilaiset ottivat ohjelman pääviestit alusta lähtien hyvin vastaan ja niiden kannatus vain vahvistui vuosikymmenen aikana. Esimerkiksi ”Asennoidu allergiaan uudella tavalla. Älä vältä allergeeneja turhaan” sai perinteisellä kouluarvosanalla täyden kympin joka neljänneltä (26 %) vastaajalta vuonna 2008 ja kymmenen vuotta myöhemmin jo joka toiselta (51 %) vastaajalta.
Vähintään joka toinen lääkäri ja hoitaja totesi koulutuksen muuttaneen jollakin tavalla ajattelu- tai toimintatapoja työssä. Väestötasolla allergia-asenteissa ja -tiedoissa jäi edelleen paljon parannettavaa. Allergisen väestön ohjaaminen ja kannustaminen on jatkunut ohjelman päätyttyäkin. Onneksi allergisten sairauksien aiheuttama yhteiskunnallinen taakka on sentään keventynyt, joten allergiaohjelman malli voisi hyvinkin toimia torjuttaessa myös muita tarttumattomia tulehdustauteja kuten diabetesta tai keliakiaa.