Luonnollinen antihistamiini siitepölyallergian oireisiin?

Nokkosesta on tunnistettu ainakin seitsemän erilaista anti-inflammatorista ja/tai anti-allergeenista yhdistettä. Niiden on laboratorio-olosuhteissa havaittu vaikuttavan allergiaoireiden taustalla oleviin immunologisiin rektioihin. Entä käytännössä?

Nokkosen anti-inflammatorista yhdisteistä tärkeimmät ovat adeniini, synefriini, osthole ja nikotiiniamiini, joiden kaikkien on todettu olevan biologisesti elimistön hyödynnettävissä nokkosvalmisteen käyttämisen jälkeen. Yhdisteet imeytyvät verenkiertoon nopeasti, pääosin suussa. Suurimmat pitoisuudet veren seerumissa on mitattu 20 minuuttia – kaksi tuntia valmisteen nauttimisen jälkeen. Yhdisteet poistuvat elimistöstä virtsan mukana kahdeksan tunnin kuluessa.

Laboratorio-oloissa nokkoslehtiuutteen on todettu hillitsevän mm. allergisia oireita aiheuttavien syto- ja kemokiinien vapautumista kontrolloivan tryptaasin toimintaa, useiden tulehdusreaktioita aiheuttavien entsyymien toimintaa sekä histamiinin vapautumista säätelevän reseptorin toimintaa. Nokkosen anti-inflammatoristen yhdisteiden kliinisiin vaikutuksiin kuuluvat mm. nenän limakalvojen turvotuksen väheneminen, verenpaineen lasku ja ihotulehduksen lievittyminen.

Esiselvitys vuonna 2013

Etelä-Karjalassa tehdyssä esiselvityksessä alku- ja loppukyselyn sekä oirepäiväkirjan tiedot saatiin 53 ihmiseltä, joista 20 käytti nokkospuristetta, 17 nokkosuutetta ja 16 lumevalmistetta. Valmisteita käytettiin ryhmissä tasapuolisesti (keskimäärin 140 / 130 / 138 käyttöpäivää), ensimmäisessä ohjeiden mukaisesti noin 3 tablettia päivässä ja kahdessa viimeisessä 4 tablettia päivässä.

Siitepölykausi 2013 oli siedätystutkimuksen kannalta erittäin haastava. Lepän ja koivun siitepölyä oli ilmassa vähän, heinää ja pujoa tavallista enemmän. Keväällä tutkimukseen osallistuneilla oireita ei yksinkertaisesti ollut tai niitä oli vähän ja lähinnä lieviä sellaisia. Nokkospuriste- ja lumeryhmän välillä ei käytännössä ollut eroja oireilun suhteen, mutta lumeryhmässä käytettiin selvästi enemmän allergialääkkeitä oireiden hillitsemiseen.

Lumeryhmässä antihistamiinien käyttöpäiviä on 35 % ja nenäsuihkeen käyttöpäiviä 73 % enemmän kuin puristeiden käyttäjillä. Silmätippojen käyttöpäiviä oli yli nelinkertaisesti nokkosta käyttäneisiin verrattuna. Puristeen käyttö on saattanut vähentää allergialääkkeiden käyttötarvetta ja myös osallistujien omat arviot tukivat tätä.

Nokkostutkimus vuonna 2014

Tutkimus toteutettiin Lappeenrannan–Imatran alueella ja siihen lähti mukaan 61 lepän, koivun, heinän tai pujon siitepölystä oireilevaa vapaaehtoista. Koehenkilöt satunnaistettiin kahteen tutkimusryhmään. Toinen ryhmä sai käyttöönsä nokkostabletteja (n=32) ja toinen ryhmä nokkosjauhetta (n=29).

Nokkostabletit olivat kuivatusta nokkosjauheesta tehtyjä puristeita, jotka sisältävät 66 % nokkoslehtijauhetta, 19 % kotimaista mustikkaa ja 15 % valmistuksen apuaineina mikrokiteistä selluloosaa, trikalsiumfosfaattia ja magnesiumstearaattia (valmistenimi ”Vatsan Woima”). Puristeita otettiin kolme kapselia päivässä (yhteensä 600 kpl/jakso). Nokkosjauhe oli 100 % kuivattua nokkosta (valmistenimi ”NokkosWoima”). Jauhetta käytettiin kaksi teelusikallista päivässä. Annosmäärät oli asetettu laboratoriotutkimusten perusteella niin, että molemmissa ryhmissä oireisiin vaikuttavien aineiden määrät olivat samalla tasolla.

Nokkosta käyttäneiden tietoja verrattiin verkossa täytettävän Siitepölypäiväkirjan vapaaehtoisiin käyttäjiin, jotka merkitsevät päivittäisen oireilun ja allergialääkkeiden käytön samalla asteikolla kuin nokkostutkimuksessa. Nimettöminä tallennetut oiretiedot antoi tutkimuksen käyttöön Turun yliopiston Aerobiologian yksikkö.

Näyttö hyödyistä jäi epävarmaksi

Oireseurantatietojen perusteella nokkosella ei näyttäisi olevan merkittävää vaikutusta siitepölystä johtuvien allergiaoireiden määrään, vaikka suurin osa koehenkilöistä kyselyn perusteella niin arvioikin. Vuonna 2014 antihistamiinia käytettiin vähemmän jauheryhmässä, jossa oli myös vähemmän lieviä oireita. Voimakkaiden oireiden määrässä ei ollut mitään eroa. Vertailuryhmään nähden tablettiryhmässä käytettiin allergialääkkeitä saman verran ja jauheryhmässä, varsinkin alkukesällä hiukan vähemmän kuin vertailuryhmässä.

Nokkosen hyötyjä puoltaa sitä kaksi vuotta käyttäneiden vähäisempi oireilu vuonna 2014 ja mahdollinen allergialääkkeiden käyttötarpeen väheneminen vuonna 2013. Nokkosryhmissä oireilu tai allergialääkkeiden käyttö ei kuitenkaan eronnut tilastollisesti merkitsevästi lumeryhmästä ja nokkosta käyttämättömien vertailuryhmästä; oireita oli jopa ajoittain enemmän nokkosryhmissä. Vaikka johdonmukaista näyttöä nokkosen hyödystä siitepölyallergiaan ei havaittu, käyttäjät itse arvioivat oireilun vähentyneen, osa ilmoitti ristiallergian oireiden lieventyneen ja myös muusta terveydentilan kohenemisesta oli joillakin havaintoja.