Ihmiskeho on ekosysteemi, joka tarvitsee säännöllistä kontaktia sekä muuhun luontoon että toisiin ihmisiin.
On tutkittu, että pelkästään kymmenen sekuntia kestävän suudelman aikana 80 miljoonaa mikrobia vaihtaa omistajaa. Kuluvan talven poikkeuksellisen runsaat hengitystieinfektiot ovat todennäköisesti seurausta pandemiavuosien eristyksistä ja korostetusta hygieniasta.
Ryhmämme on etsinyt Karjala-tutkimuksen avulla syytä sille, miksi ainakin neljännes suomalaisista oireilee allergisesti jossain lapsuutensa vaiheessa, kun venäläisillä allergioita on vain murto-osa. On käynyt ilmi, että Venäjän Karjalan luonnonläheisissä ja omavaraisissa oloissa elävien nuorten kehon mikrobiomi (bakteerit, virukset, sienet ja muut pieneliöt) on rikkaampi ja immuunisäätely (vastustuskyky) vahvempi kuin suomalaisten nuorten.
Tutkijoiden yhteistyönä syntyi niin sanottu allergian ja laajemmin terveyden biodiversiteettihypoteesi, jonka mukaan yhteys monimuotoiseen luontoon vahvistaa ihmisen mikrobiomia ja immuunisäätelyä suojaten monilta kroonisilta sairauksilta. Puhumme sairauksien riskitekijöistä, kun pitäisi puhua riskitekijöiden ja suojatekijöiden tasapainosta.
Rokotukset, antibiootit ja parantunut hygienia ovat lääketieteen suurimpia saavutuksia, ja kansanterveyden parantuminen ja lapsikuolleisuuden romahtaminen on paljolti niiden ansiota. Antibiootteja ja desinfektioaineita ei kuitenkaan pitäisi käyttää varmuuden vuoksi. Ne vähentävät suojatekijöitä. Tiukka hygienia on toki välttämätön niin kirurgiassa, synnytyksissä kuin huonokuntoisilla potilailla, joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt.
Mikrobien lisäksi immuunisäätelyyn vaikuttavat luonnon omat biogeeniset kemikaalit, haihtuvat orgaaniset yhdisteet, joita on tunnistettu toista tuhatta (pineenit terpeenit, limoneenit jne.). Luonto tuoksuu, puutarha tuoksuu! Kemikaalit vaikuttavat solujen energiantuotantoon ja jätteiden kiertoon. Monet vitamiinit ja mineraalit ovat immuunisäätelyn kannalta välttämättömiä ravinteita, joita on eniten tuoreissa kasviksissa, juureksissa ja hedelmissä. D-vitamiinin tärkein lähde on auringon UVB-säteily, joka aktivoi tuotannon ihossa.
Olemme yhteydessä muuhun luontoon hengittämällä, syömällä, juomalla ja koskettamalla. Luontoympäristöt ovat myös mentaalisen ja sosiokulttuurisen hyvinvoinnin lähde. Meillä kaikilla on mieliympäristömme.
Kaupungistuneen ympäristön ja elintapojen muutosten seurauksena olemme erkaantuneet luontoympäristöstä, ja meitä uhkaa kroonisten sairauksien kriisi. Allergiat ovat eräänlaisia signaalisairauksia, koska ovat niin ilmiselvän negatiivisesti riippuvaisia ympäristöstä (siitepölyt, ruoka-aineet, eläimet). Mikä on mennyt vikaan?
AIA-liitto, Luontoterveyden osaamiskeskus, Hengitysliitto ja Filha ry. ovat näyttäneet tietä, kun luontosuhdetta on vahvistettu. Siinä on ollut mallina Kansallinen allergiaohjelma (2008–2018), jonka EU valitsi 2022 parhaiden käytäntöjen portaaliin. Emme palaa luontoon, mutta voimme tuoda luonnon elementtejä paremmin kaupunkiympäristöön ja vaikuttaa niin ravintoon, liikuntaan kuin yleisemmin elintapoihin. Suomalainen yhteiskunta on ottanut asian vakavasti. Lahden ja Päijät-Hämeen paikallinen Luontoaskel terveyteen -ohjelma (2022–2023) vastaa haasteeseen. Nyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – THL ja Sitra lanseeraavat maaliskuussa kymmenvuotisen Terveyttä luonnosta -ohjelman.
Kaikki mukaan vähentämään allergioita ja tekemään parempaa kansanterveyttä!
4.2.2026 Tari Haahtela, emeritusprofessori