Seinäkalenterissani koiranpentu höristää korviaan. Se ei ole aiemmin tepastellut teräsjäällä, eikä kuunnellut valitusta, joka kantautuu järven kannen alta. Maailma on jännittävä, mutta uteliaisuus auttaa pentua paljastamaan salaisuuksia ja tekemään oudoista asioista tuttuja. Pelokas ilme vaihtuu kiinnostukseen, kunnes jokin toinen tekijä kiinnittää sen huomion.
Jokaisen luontokappaleen elämänkaari rakentuu aiemmille kokemuksille. Varhaisajan olosuhteet suuntaavat eläinten, kasvien ja jopa pikkuruisten mikrobien kehittymistä. Elämä ei etene janaa pitkin, vaan kiertäen säännöllistä kehää vuorokaudesta ja vuodenajasta toiseen. Saan vuosittain lahjaksi kalenterin, jossa kuvat kertovat perheemme vuodenkierrosta ja miten luonto on ollut sen osana. Vilkkaasta pennusta on kasvamassa tyytyväinen aikuinen. Luonto on sille koti, jossa on edelleen hurjia asioita. Se osaa jo kiivetä niistä yli yksin tai laumansa tuella. Sen elimistö on oppinut mukautumaan tuntemattomaan hallitusti – ei hallitsemalla.
Ihminen halu hallita heikentää luonnon kiertoa ja elinvoimaa, mikä vaikuttaa jo ihmiskunnan terveyteen. Arkisen luontokontaktin puute on vähentänyt ymmärrystä siitä, miten hyvinvointimme kietoutuu luontoon. Planetaarinen terveys on kehys, jonka avulla etsitään luonnon ja ihmisen hyvinvointia edistäviä ratkaisuja. Luonto on yhteisen terveyden edellytys. Monimuotoinen luonto lähellä ja kaukana on koko ihmiskunnan turva – ei uhka. Luonto vaikuttaa koko kehon toimintaan – elimistömme pienimmistä mikrobeista aivoverkon tasolle. Yksilö, yhteisöt ja yhteiskunta voivat edistää planetaarista terveyttä lukemattomin tavoin. Yhdenkin ihmisen toiminta voi tukea koko yhteisön tulevaisuutta ja jopa muuttaa maailmaa.
Luonto on täynnä selittämättömiä tarinoita, mutta tiede ja tieto rakentaa ymmärrystämme elollista ja elotonta maailmaa kohtaan. Tiede avaa näkymän kehitysketjuun, jonka jatkumona olemme. Mutta kaikista tärkein on arkinen kosketus – se, joka on koulimassa pennustani terveen aikuisen. Se, joka on suojannut minua monelta harmilta – toivottavasti vielä pitkään eteenpäin. Kiitos luonto!
25.2.2026 Hanna Haveri, Planetaarisen terveyden lääkäri
