Luonnolla on lukuisia myönteisiä vaikutuksia fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen ja hyvinvointiin.
Luonto elvyttää ja auttaa palautumaan stressistä
Tämä voidaan todeta jo muutamassa minuutissa verenpaineen alentumisena, lihasjännityksen laskuna ja pulssin hidastumisena ja sykevälivaihtelun kasvuna. Luonnossa stressihormoniksi kutsutun kortisolin pitoisuus laskee, parasympaattisen hermoston aktiivisuus lisääntyy ja vastaavasti sympaattisen hermoston aktiivisuutta laskee verrattuna kaupunkiympäristöön. Parasympaattisen hermoston aktiivisuuden noustessa tunnemme olomme rentoutuneeksi.
Stressi haittaa ihmisen immunologisen järjestelmän toimintaa. Korkea kortisolitaso voi olla yhteydessä joidenkin valkosolutyyppien matalaan määrään ja aktiivisuuteen, kuten ns. luonnollisiin tappajasoluihin, jotka hyökkäävät muun muassa syöpäsoluja vastaan.
Luonnossa keskittymiskyky paranee
Kaupungin melun, liikenteen vilinän ja pakokaasujen taakse jääminen ja mielen rauhoittuminen näkyy paremmin onnistuvissa muistia ja tarkkaavaisuutta vaativissa tehtävissä. Luonnossa liikkuminen vähentää muun muassa ADHD-oireita lapsilla ja muistin toimintaa ikääntyneillä.
Jo pelkästään luontomaiseman katsominen ikkunasta, videolta tai valokuvista vaikuttaa meihin. Esimerkiksi sairaalapotilaat tarvitsevat vähemmän kipulääkettä ja kotiutuvat nopeammin huoneista, joissa ikkunoista näkyy metsää ja puita. Kuvat eivät kuitenkaan korvaa aitoa luontokokemusta. Kuvien elvyttävä vaikutus ei ole yhtä voimakas, sillä siitä puuttuu suuri osa todellisen luonnon aistikokemuksista ja myös luonnon mikrobien vaikutus.
Luonnossa liikkuminen
Liikunnalla itsessään on paljon terveysvaikutuksia ja luontoympäristössä ne vielä vahvistuvat. Liikunta laskee verenpainetta, auttaa painonhallinnassa ja parantaa työ- ja toimintakykyä. Luontoliikunnalla on todettu olevan selkeä itsetuntoa ja mielialaa parantava vaikutus.
Fyysinen aktiivisuus lisääntyy luonnossa. Liikumme luonnossa huomaamattamme reippaammin kuin sisätiloissa, vaikka liikunta luonnossa tuntuu kevyemmältä. Metsäpoluilla liikkuminen ja kallioilla kävely parantaa motorisia taitoja. Luonto ja viheralueet houkuttelevat liikkumaan ja luonnossa myös koettiin myönteisempää sitoutumista ja halua jatkaa liikuntaa myöhemmin.
Suomalaiset liikkuvat liian vähän ja se aiheuttaa merkittäviä kansantaloudellisia kustannuksia sairastamisen, poissaolojen ja ennenaikaisten kuolemien seurauksena. Luontoliikunnan harrastamiseen vaikuttaa merkittävästi etäisyys puistoihin ja lähimetsien poluille. Luontoalueiden saavutettavuutta lisäämällä ja laatua parantamalla voidaan lisätä ihmisten fyysistä aktiivisuutta ja vähentää terveydenhuollon kuluja merkittävästi.
Luonnon psyykkisiä vaikutuksia
Luontoympäristö vaikuttaa mieleemme ja mielialaamme. Luonto voi lievittää psyykkistä jännittyneisyyttä, masennusta, suuttumusta, väsymystä ja sekavuutta. Metsässä istuminen ja katselu sekä metsässä kävely saa aikaan merkittäviä myönteisiä vaikutuksia mielialan eri osatekijöissä kaupunkiympäristöön verrattuna.
Luonnossa liikkuminen edistää sosiaalista hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Suhtaudumme myönteisemmin muihin ihmisiin, ja mielialamme kohenee nopeasti. Viherympäristöillä voi jopa vähentää rikollisuutta ja häiriökäyttäytymistä. Terveytensä heikommaksi kokeneiden sekä henkilöiden, joilla on enemmän raha- tai työhuolia tai muita kriisejä, on havaittu hyötyvän eniten käydessään mielipaikoissaan luonnossa.
Osa pitää yksin olemisen hetkiä luonnossa parhaimpana. Yksityisyys voi olla myös perheenjäsenten tai hyvien ystävien kesken jaettuja sanattomia rinnalla olemisen hetkiä, jolloin asioita tehdään yhdessä, mutta silti itsekseen. Hyvä luontosuhde voi toimia jopa suojaavana tekijänä muita psyykkistä terveyttä uhkaavia tekijöitä vastaan.
Pidä luonto lähelläsi
Luonto vaikuttaa sekä koettuun hyvinvointiin että mitattavissa oleviin psyykkisiin ja fyysisiin tekijöihin. Luonnossa oleilu ennaltaehkäisee monien yleisten sairauksien syntyä ja toisaalta auttaa palautumaan, parantumaan ja vähentämään oireilua. Tällä on merkittävä vaikutus sairauksista aiheutuviin suoriin ja epäsuoriin kustannuksiin.
Ihminen on osa luontoa, vaikka kaupungistumisen ja nopean teknologisen kehityksen takia se helposti unohtuu. Kaikkialla maailmassa arvostetaan edelleen puun antamaa suojaa, kirkasvetistä puroa tai hyvää tähystyspaikkaa, koska ne takasivat selviytymisen silloin kun ihmiset vielä aidosti elivät luonnon antimilla.
Se, miksi vauvat laittavat kaiken suuhunsa, voi myös olla evoluution aikana muotoutunut tapa parantaa immuunipuolustusta, joka ensimmäisten elinvuosien aikana on vasta kehittymässä. Monimuotoisen luonnon puuttuminen varhaislapsuudessa voi olla lähtölaukaus allergian ja jonkin muun tarttumattoman tulehdussairauden syntymiselle jossakin elämän vaiheessa.
Luontokosketusta voi vahvistaa monella tapaa, sillä kaikki mitä syömme, juomme, hengitämme ja kosketamme muokkaa mikrobiomiamme. Oman hyvinvointimme kannalta meidän kannattaa liikkua enemmän luonnossa ja tuoda luontoa myös kotiin, vaikka viherkasvien muodossa.