Kategoria: Blogi

Luontoympäristöt tarjoavat meille monenlaisia terveyshyötyjä ja hiljaisuus on yksi niistä. Pimeys ja kaupunkien valosaasteen poistuminen voi olla mieleenpainuva kokemus.

Edessä avautuu syksyinen maisema Saimaalla. Kallioisia saaria, mäntyjä ja keltaiseksi värjäytyneitä koivuja. Kiipeän kallion korkeimmalle kohdalla etsien parempaa näköalaa valokuvaa varten. Vaikka kuinka etsin, en saa haluamaani. Kuvaan ei tallennu koko maisemaa, ei puiden lehtien hiljaista havinaa eikä kaukana metsän päällä etelään suuntaavaa hanhiparvea. Järvimaisema on koettava itse.

Vaikka näköalapaikka on tien ja parkkipaikan vieressä, lokakuussa vain harvoin yksittäinen auto rikkoo luonnonrauhaa lähellä Puumalan Pistohiekkaa. Sanomme ehkä, että olemme tottuneet kaupungin hälyyn, mutta melu on silti häiriötekijä, joka vaikuttaa terveyteen. Lyhytaikaisen melualtistuksen seurauksena pulssi nopeutuu, ihon ja sisäelinten verisuonet supistuvat, verenpaine nousee ja stressihormonien pitoisuus veressä lisääntyy. Pitkäaikainen altistuminen liikennemelulle on yhteydessä nuorten masennus- ja ahdistuneisuushäiriöihin. Äänet vaikuttavat nukahtamiseen ja unen laatuun ja voivat jopa voi lisätä sydän- ja verisuonitautien, kuten verenpainetaudin, sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin riskiä. Luonnossa hälyäänien poistuminen ja nähdyn informaation yksinkertaistuminen johtaa täysin päinvastaisiin reaktioihin.

Hiljaisuuden lisäksi Suomen syksyinen luonto tarjoa meille pimeyttä ja sitäkin voidaan pitää positiivisena asiana. Näin loka-marraskuussa eletään vuoden pimeimpiä aikoja, mutta kaupungeissa ei koskaan ole pimeää. Valosaaste peittää tähtitaivaan eivätkä revontulet erotu.

Katuvalaistuksesta tai myös erilaisista kodinkoneista tai muista valonlähteistä tulevaa siroavaa valoa ei aina pääse eroon edes makuuhuoneessa. Harvoin on niin pimeää, että oman käden huomaa vasta kun se hipaisee nenää. Monen huonosti yönsä nukkuvan ongelmien taustalla on ajateltu olevan keinovalot, vaikka useimmin syytä voikin etsiä kännykän käytöstä.

Luonnon arvo hyvinvoinnille ymmärretään

Luonnon terveyshyötyihin ollaan vasta nyt kunnolla heräämässä. Ylivoimainen enemmistö suomalaisista ajattelee, että luonto lisää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Ympäristöministeriön kyselytutkimuksessa samaa mieltä väittämän kanssa oli peräti 97 prosenttia vastaajista. Usein ajatellaan, että Suomessa luontoterveyttä saadaan tarpeeksi, koska lähiluontoa on paljon. Luontoalueilla ei kuitenkaan ole merkitystä terveydelle, jos siellä ei liikuta.

Pääkaupunkiseudulla tehdyssä tutkimuksessa viheralueiden määrällä ei ollut vaikutusta lääkkeiden käyttöön. Vasta kun selvitettiin luontokosketuksen määrää, huomattiin luonnossa paljon liikkuvien tarvitsevan vähemmän mieliala-, verenpaine- ja astmalääkkeitä. Havainto kertoo luonnon moninaisista terveysvaikutuksista.

Kansallinen ohjelma käynnistymässä

Luontokosketuksen lisäämiseksi on vuonna 2026 käynnistymässä kansallinen luontoterveysohjelma. Sitä on Sitran johdolla suunnittelemassa muun muassa Luonnonvarakeskus (LUKE), Suomen ympäristökeskus (SYKE), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), lääkäriseura Duodecim ja Allergia-, iho – ja astmaliiton lisäksi monet muut järjestöt.

Luontoterveysohjelmassa tullaan lisäämään kansalaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten tietämystä luonnon terveysvaikutuksista ja tavoista saada terveyshyötyjä luonnosta niin vapaa-ajalla kuin terveydenhuollon ohjaamana. Keskeisenä tavoitteena on saada kansalaiset liikkumaan enemmän luontoympäristöissä ja pysymään terveempinä, työkykyisinä ja vähentämään terveydenhuollon kustannuksia. Ohjelman esiselvityksessä luontoympäristön arvo pelkästään masennuksen, tyypin 2 diabeteksen ja astmalääkityksen osalta laskettiin sadoissa miljoonissa euroissa vuodessa. Kansallinen ohjelma lisännee myös erilaisten luontoon vievien palvelujen kysyntää.

Luontolähtöisten palveluiden kehittämishanke (LuoPaKe) loppuseminaarissa luova johtaja Jani Halme painotti Saimaan merkitystä Itä-Suomen matkailun kehittämisessä. Saimaa on ainutlaatuinen sisämaan saaristo. Se on Euroopan neljänneksi suurin järvi, mutta rantaviivaa sokkoloisessa vesistössä on yli 14 850 kilometriä, selvästi enemmän kuin muissa Euroopan suurissa järvissä. Toivottavasti ymmärryksen karttuessa myös hiljaisuudesta, pimeydestä ja nuotiotulien loimusta tulee Saimaan rannoille houkuttelevia tekijöitä vielä syksynkin aikaan.

10.11.2025  Juha Jantunen, 
Luontolähtöisten palveluiden kehittämishanke LuoPaKe 

Lähteet

He Y, Lahti-Pulkkinen M, Metsälä J. ym. Residential exposure to traffic noise and incidence of depression and anxiety from childhood through adulthood: a Finnish register study. Environ Res. 2025; 285(Pt 2):122443. https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=5228732

Münzel T, Molitor M, Kuntic M. ym. Transportation noise pollution and cardiovascular health. Circ Res. 2024; 134(9):1113-1135. https://www.ahajournals.org/doi/full/10.1161/CIRCRESAHA.123.323584

Zielinska-Dabkowska KM, Schernhammer ES, Hanifin JP, Brainard GC. Reducing nighttime light exposure in the urban environment to benefit human health and society. Science. 2023; 380(6650):1130-1135. https://www.science.org/doi/epdf/10.1126/science.adg5277

Ympäristöministeriön Ilmastobarometri ja Luontobarometri 2025. https://ym.fi/-/tietoisuus-luontokadon-etenemisesta-lisaantynyt-ilmastoratkaisut-nahdaan-suomelle-mahdollisuutena

Turunen AW, Halonen J, Korpela K. ym. Cross-sectional associations of different types of nature exposure with psychotropic, antihypertensive and asthma medication. Occup Environ Med. 2023; 80(2): 111-118. https://oem.bmj.com/content/80/2/111

Kansallinen luontoterveysohjelma. https://www.sitra.fi/hankkeet/kansallinen-luontoterveysohjelma/

Lähiluontoa pidetään helposti hukkatilana kaupunkialueilla – tyhjää tilaa rakennusten välillä, joka vain odottaa rakentamista. Lukuisat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet viheralueiden ja lähiluonnon tärkeän merkityksen terveydelle ja hyvinvoinnille, erityisesti lapsille.

Luonto oli tärkeä myös omassa lapsuudessani. Suosikki leikkipaikkani oli ”pikkumetsä”, ja paras kiipeilypuu oli läheisen tyhjän tontin vanha tammi. Puun muoto on edelleen hyvin mielessä, vaikka en ole sitä nähnyt kymmeniin vuosiin. Alaoksalle oli hankala päästä, mutta sen jälkeen tukevilla oksilla oli helppo kiipeillä. Myöhemmin radanvarren joutomaat antoivat sysäyksen perhosharrastukselle, joka valokuvauksen muodossa on edelleen voimissaan.

Terveyshyötyjä luonnosta

Lasten erilaiset käytöshäiriöt ja ADHD-oireet ovat lisääntyneet viime vuosina. Vuonna 2023 yli 11 prosentilla alakouluikäisistä pojista oli ADHD-diagnoosi, kun viisi vuotta aikaisemmin luku oli hieman yli viisi prosenttia (linkki THL:n sivulle). Vihreässä ympäristössä vietetty lapsuus kantaa aikuisikään saakka. Tanskalainen tutkimus osoitti, että lapsuus vihreässä ympäristössä, jossa on metsiä, maaseutua ja rantoja, suojaa mielenterveyttä. Tutkimuksessa oli lähes miljoonan henkilön tiedot ja heillä peräti 12 erilaista mielenterveyden häiriötä tai sairautta harvinaisempaa, jos he olivat asuneet lapsena lähellä luontoa (linkki tutkimukseen).

Tutkimusten mukaan luontotoiminta tukee lasten oppimista, parantaa keskittymiskykyä, rauhoittaa ja vähentää stressiä. Luonnossa liikkuminen kehittää motorisia taitoja, ja ryhmässä toimiminen on usein sujuvampaa kuin sisätiloissa. Lisäksi luonnon mikrobit, erityisesti metsämaan mikrobit, parantavat lasten immuunijärjestelmän toimintaa ja vähentävät allergioiden ja monien muiden kroonisten sairauksien riskiä.

Mikäli lasten luontokosketus lisääntyisi, esimerkiksi masennuksen, tyypin 2 diabeteksen ja astman aiheuttamia terveydenhuoltokustannuksia voitaisiin vähentää merkittävästi. Tässä päiväkodit ja koulut ovat avainasemassa. Varsinkin syksyn pimeimpinä kuukausina lapset viettävät lähes koko valoisan ajan päiväkodissa. Luontokosketus voisi tapahtua päivittäin jo pihalla, ja lähiluonnossa liikkuminen ja leikkiminen täydentäisivät sitä.

Sitran, Luke ja THL:n selvityksessä (linkki tutkimukseen) on todettu, että koulujen ja päiväkotien läheisten luontoympäristöjen käyttöä tulisi lisätä, ja lapsia pitäisi kannustaa olemaan enemmän luonnossa leikkien ja liikkumisen parissa.

Kohti luonnonläheisempiä päiväkoteja

Luontoterveyttä varhaiskasvatukseen -hankkeessa tehdyssä kyselyssä selvisi, että useimmissa Etelä-Karjalan päiväkodeissa luontotoiminta on aktiivista, mutta pihoille kaivataan lisää luontoa (Siirry hankesivulle). Pihat olivat usein hiekkakenttiä, joissa luonnonkasvillisuutta oli vähän. Nurmikkoa oli vähän tai ei lainkaan noin puolessa pihoista, ja tekonurmi oli yleistynyt. Monilla pihoilta puuttui varjoiset alueet. Aurinko voi paahtaa jo toukokuussa, jolloin UV-säteily sekä pölyävä hiekka voivat olla haitallisia. Puolet vastaajista ehdottivat pihojen luonnon parantamista, toivoen muun muassa lisää kasveja ja luonnontilaisempia alueita hiekan tilalle.

Pihoihin voisi lisätä marjapensaita, omenapuita, kasvatuslaatikoita ja muita luonnontilaisempia alueita, jotka toimisivat myös opetuskohteina. Vanhojen puiden säilyttäminen olisi tärkeää, ja kaadettujen puiden runkoja voisi hyödyntää leikeissä, kuten kiipeilyssä ja tasapainoilussa. Puun rungot ja puuhake hiekan sijasta parantaisivat myös pihan mikrobiympäristöä. Uudet päiväkodit tulisi rakentaa lähelle metsää, ja vanhojen päiväkotien läheiset metsät tulisi säilyttää terveyttä edistävinä alueina.

Luonto ei ole vain lapsille

Päiväkotien lisäksi myös koulujen, hoitolaitosten ja palvelutalojen ympäristössä tulisi olla metsikköä tai puistoa. Luonnonläheisyys tukee kaikenikäisten hyvinvointia ja terveyttä. Jos yhteisöt panostavat enemmän luontoympäristöihinsä, se voi parantaa asukkaidensa elämänlaatua merkittävästi. Luonto on monella tapaa elintärkeä, ja sen tarjoamia terveyshyötyjä ei tulisi aliarvioida. Päiväkotien pihojen kehittäminen luonnonläheisemmiksi on askel kohti terveempää ja onnellisempaa tulevaisuutta kaikille.

28.3.2025 Juha Jantunen, 
Luontoterveyttä varhaiskasvatukseen -hanke

Mikrobit, kuten bakteerit, sienet, arkeonit ja virukset ovat tärkeä osa elimistömme toimintaa. Meissä on vähintään yhtä paljon mikrobisoluja kuin omia soluja ja mikrobigeenien määrässä suhde sata­kertainen.

Ihmisen mikrobien ja niiden geenien muodostaman mikrobiomin tärkeä merkitys käy hyvin ilmi varhaislapsuudessa. Lapsen syntymän aikana ja sen jälkeen äidistä siirtyvät bakteerit asettuvat vauvan elimistöön ja saavat aikaan ainutlaatuisen, hyödyllisen bakteeriston, joka auttaa pilkkomaan ravintoaineita, hyödyntämään vitamiineja ja opettaa vauvan kehittyvää immuuni­järjestelmää tunnistamaan haitallisia mikrobeja. Imeväisten suolistobakteerien genomista on löydetty satoja geenejä, jotka olivat peräisin äidin bakteereista.

Tarvitsemme luonnon mikrobeja läpi elämän

Vaikka monimuotoinen luonto ja sen mikrobit ovat erityisen tärkeitä lapsen immuunipuolustuksen kehitykselle, tarvitsemme luonnon mikrobeja läpi elämän. Suuri osa elimistön mikrobeista on hyödyllisiä tai harmittomia. Elimistön rajapintojen, kuten ihon, limakalvojen ja suoliston on jatkuvasti kohdattava vaarattomia mikrobeja, jotta immuunijärjestelmä oppii erottamaan haitalliset mikrobit vaarattomista. Täydennystä omaan mikrobiomiimme saadaan monimuotoisesta luonnosta. Erityisesti maaperän mikrobien on havaittu olevan tärkeitä immuunijärjestelmän toiminnalle.

Monimuotoinen mikrobisto vakauttaa ja vahvistaa ihmiselimistöä samalla tavoin kuin monimuotoisuus vakauttaa luonnon järjestelmiä. Kun monimuotoisuus on suuri, mikään laji ei dominoi ja elimistöön päässyt taudinaiheuttaja joutuu ensin taistelemaan normaalilajistoa vastaan saadakseen jalansijaa. Jos mikrobiyhteisössä vallitsee yksi laji, se on usein haitallinen, kuten esimerkiksi Staphylococcus aureus atooppisen ihottuman yhteydessä.

Sairaudet näkyvät elimistön mikrobilajistossa

Atooppista ihottumaa sairastavan ihon mikrobisto, allergista nuhaa sairastavan suoliston mikrobisto ja astmaa sairastavilla keuhkojen mikrobisto on erilainen kuin heillä, joilla ei ole kyseistä sairautta. Tietyt bakteerisuvut ovat runsaampia sairastavilla ja yhteisenä piirteenä on myös terveiden monimuotoisempi mikrobilajisto.

Mikrobiston muutokset on yhdistetty myös aivojen toimintaan ja psyykkisiin tiloihin. Suoliston mikrobiston ja keskushermoston välillä on yhteyksiä, jotka vaikuttavat käyttäytymiseen ja aivojen toimintaan. Vaikutus on havaittu molempiin suuntiin – stressi voi muuttaa suoliston mikrobiston koostumusta ja se puolestaan stressiherkkyyttä ja tunne-elämää ohjaavien aivoalueiden aktiivisuutta.

Pelkkä asuminen lähellä luontoalueita ei riitä, luonnossa pitää myös liikkua

Asumisen lähellä monimuotoista luontoa, maaseudulla ja kaupunkialueilla, joissa on paljon viheralueita, on havaittu vähentävän sairausoireita ja lisäävän koettua terveyttä. Pohjois-Amerikassa metsän määrän lisääntyminen asuinpaikan ympäristössä vähensi koronakuolemien määrää. Alueilla, joilla monimuotoista luontoa oli vähemmän, koronakuolleisuus oli suurempi.

Pelkkä asuminen lähellä luontoalueita ei riitä, luonnossa pitää myös liikkua. Luonnon ympäristöjen, kuten metsien, niittyjen ja rantojen mikrobilajisto on vaihteleva ja hyvin monimuotoinen. Toisin on rakennetussa ympäristössä.

Asfaltoiduilla alueilla ja nurmikon hallitsemissa puistoissa ympäristön mikrobilajisto on samanlainen läpi kaupungin. Sama pätee myös sisätiloihin, joissa menestyvät vain ihmisen ihon tavallisimmat seuralaiset. Kaupungeissa elävät ja runsaasti sisätiloissa aikaansa viettävät ihmiset eivät juuri altistu luonnon hyödyllisille mikrobeille.

Hyvinvointia kasveista ja lemmikeistä

Myös puista ja maasta haihtuvilla yhdisteillä on terveyttä edistäviä vaikutuksia. Männyn ja kuusen erittämillä yhdisteillä, kuten limoneenillä ja pineenillä, on antioksidanttisia ja tulehdusta hillitseviä vaikutuksia hengitysteissä. Nämä hengitysteiden kautta verenkiertoon imeytyvät terpeenit voivat myös parantaa vastustuskykyä ja edistää aivojen toimintaa rentouttamalla ja parantamalla kognitiivisiä kykyjä ja mielialaa.

Mikroskooppisen luonnon lisäksi myös luonnonvaraiset eläimet ja lemmikit lisäävät hyvinvointia. Lemmikkieläimet vähentävät yksinäisyyttä, lisäävät aktiivisuutta, edistävät mielihyvähormoni oksitosiinin tuotantoa ja tuovat elämään sisältöä.

Eläimet voivat opettaa ihmiselle läsnäoloa ja leikkisyyttä sekä tarjota läheisyyttä ja hellyyttä. Myös luonnoneläinten seuraaminen saa aikaan samoja vaikutuksia. Lemmikit ja kotieläimet puolestaan tuovat lisää monimuotoisuutta sisätilojen mikrobilajistoon.

13.9.2025

Luonnolla on lukuisia myönteisiä vaikutuksia fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen ja hyvinvointiin.

Luonto elvyttää ja auttaa palautumaan stressistä

Tämä voidaan todeta jo muutamassa minuutissa verenpaineen alentumisena, lihasjännityksen laskuna ja pulssin hidastumisena ja sykevälivaihtelun kasvuna. Luonnossa stressihormoniksi kutsutun kortisolin pitoisuus laskee, parasympaattisen hermoston aktiivisuus lisääntyy ja vastaavasti sympaattisen hermoston aktiivisuutta laskee verrattuna kaupunkiympäristöön. Parasympaattisen hermoston aktiivisuuden noustessa tunnemme olomme rentoutuneeksi.

Stressi haittaa ihmisen immunologisen järjestelmän toimintaa. Korkea kortisolitaso voi olla yhteydessä joidenkin valkosolutyyppien matalaan määrään ja aktiivisuuteen, kuten ns. luonnollisiin tappajasoluihin, jotka hyökkäävät muun muassa syöpäsoluja vastaan.

Luonnossa keskittymiskyky paranee

Kaupungin melun, liikenteen vilinän ja pakokaasujen taakse jääminen ja mielen rauhoittuminen näkyy paremmin onnistuvissa muistia ja tarkkaavaisuutta vaativissa tehtävissä. Luonnossa liikkuminen vähentää muun muassa ADHD-oireita lapsilla ja muistin toimintaa ikääntyneillä.

Jo pelkästään luontomaiseman katsominen ikkunasta, videolta tai valokuvista vaikuttaa meihin. Esimerkiksi sairaalapotilaat tarvitsevat vähemmän kipulääkettä ja kotiutuvat nopeammin huoneista, joissa ikkunoista näkyy metsää ja puita. Kuvat eivät kuitenkaan korvaa aitoa luontokokemusta. Kuvien elvyttävä vaikutus ei ole yhtä voimakas, sillä siitä puuttuu suuri osa todellisen luonnon aistikokemuksista ja myös luonnon mikrobien vaikutus.

Luonnossa liikkuminen

Liikunnalla itsessään on paljon terveysvaikutuksia ja luontoympäristössä ne vielä vahvistuvat. Liikunta laskee verenpainetta, auttaa painonhallinnassa ja parantaa työ- ja toimintakykyä. Luontoliikunnalla on todettu olevan selkeä itsetuntoa ja mielialaa parantava vaikutus.

Fyysinen aktiivisuus lisääntyy luonnossa. Liikumme luonnossa huomaamattamme reippaammin kuin sisätiloissa, vaikka liikunta luonnossa tuntuu kevyemmältä. Metsäpoluilla liikkuminen ja kallioilla kävely parantaa motorisia taitoja. Luonto ja viheralueet houkuttelevat liikkumaan ja luonnossa myös koettiin myönteisempää sitoutumista ja halua jatkaa liikuntaa myöhemmin.

Suomalaiset liikkuvat liian vähän ja se aiheuttaa merkittäviä kansantaloudellisia kustannuksia sairastamisen, poissaolojen ja ennenaikaisten kuolemien seurauksena. Luontoliikunnan harrastamiseen vaikuttaa merkittävästi etäisyys puistoihin ja lähimetsien poluille. Luontoalueiden saavutettavuutta lisäämällä ja laatua parantamalla voidaan lisätä ihmisten fyysistä aktiivisuutta ja vähentää terveydenhuollon kuluja merkittävästi.

Luonnon psyykkisiä vaikutuksia

Luontoympäristö vaikuttaa mieleemme ja mielialaamme. Luonto voi lievittää psyykkistä jännittyneisyyttä, masennusta, suuttumusta, väsymystä ja sekavuutta. Metsässä istuminen ja katselu sekä metsässä kävely saa aikaan merkittäviä myönteisiä vaikutuksia mielialan eri osatekijöissä kaupunki­ympäristöön verrattuna.

Luonnossa liikkuminen edistää sosiaalista hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Suhtaudumme myönteisemmin muihin ihmisiin, ja mielialamme kohenee nopeasti. Viherympäristöillä voi jopa vähentää rikollisuutta ja häiriökäyttäytymistä. Terveytensä heikommaksi kokeneiden sekä henkilöiden, joilla on enemmän raha- tai työhuolia tai muita kriisejä, on havaittu hyötyvän eniten käydessään mielipaikoissaan luonnossa.

Osa pitää yksin olemisen hetkiä luonnossa parhaimpana. Yksityisyys voi olla myös perheenjäsenten tai hyvien ystävien kesken jaettuja sanattomia rinnalla olemisen hetkiä, jolloin asioita tehdään yhdessä, mutta silti itsekseen. Hyvä luontosuhde voi toimia jopa suojaavana tekijänä muita psyykkistä terveyttä uhkaavia tekijöitä vastaan.

Pidä luonto lähelläsi

Luonto vaikuttaa sekä koettuun hyvinvointiin että mitattavissa oleviin psyykkisiin ja fyysisiin tekijöihin. Luonnossa oleilu ennaltaehkäisee monien yleisten sairauksien syntyä ja toisaalta auttaa palautumaan, parantumaan ja vähentämään oireilua. Tällä on merkittävä vaikutus sairauksista aiheutuviin suoriin ja epäsuoriin kustannuksiin.

Ihminen on osa luontoa, vaikka kaupungistumisen ja nopean teknologisen kehityksen takia se helposti unohtuu. Kaikkialla maailmassa arvostetaan edelleen puun antamaa suojaa, kirkasvetistä puroa tai hyvää tähystyspaikkaa, koska ne takasivat selviytymisen silloin kun ihmiset vielä aidosti elivät luonnon antimilla.

Se, miksi vauvat laittavat kaiken suuhunsa, voi myös olla evoluution aikana muotoutunut tapa parantaa immuunipuolustusta, joka ensimmäisten elinvuosien aikana on vasta kehittymässä. Monimuotoisen luonnon puuttuminen varhaislapsuudessa voi olla lähtölaukaus allergian ja jonkin muun tarttumattoman tulehdussairauden syntymiselle jossakin elämän vaiheessa.

Luontokosketusta voi vahvistaa monella tapaa, sillä kaikki mitä syömme, juomme, hengitämme ja kosketamme muokkaa mikrobiomiamme. Oman hyvinvointimme kannalta meidän kannattaa liikkua enemmän luonnossa ja tuoda luontoa myös kotiin, vaikka viherkasvien muodossa.

13.9.2025

Meillä kaikilla on ystäviä ja kavereita, joiden seurassa viihdymme erinomaisesti. Sitten on niitä tyyppejä, joiden seuraa emme kaipaa, vaikka he ovatkin melko harmittomia. Minulla näitä pitkäaikaisia kavereita on kaksi: krooninen migreeni ja astma. Molempien kanssa menee välillä todella hyvin ja toisinaan voisin nämä kaverisuhteet lopettaa välittömästi. Harmittavasti tämä lopettaminen ei kuitenkaan onnistu yksipuolisella ilmoituksella.

Astma tarjoili yllätyksiä

Vaikka astmani on tällä hetkellä hyvässä tasapainossa, niin yllätyksiä tulee ilman, että voin tilanteeseen mitenkään vaikuttaa. Jotta saatte käsityksen mitä tarkoitan, kerron teille muutaman tapauksen viime vuosilta.

Toimistomme muutti uusiin juuri remontoituihin tiloihin ja menin ensimmäistä kertaa käymään paikan päällä. Oltuani hetken hienoissa työtiloissa, minua alkoi yskittämään ja ääni muuttui käheäksi. Tämä toistui seuraavanakin päivänä. Päätin jäädä etätöihin, kunnes liima- ja remonttipölyt olisivat kunnolla hävinneet. Paperitiikerille se onnistui, mutta mitäpä olisin tehnyt, jos olisi ollut läsnäolopakko? Onneksi tätä kysymystä ei tarvinnut pohtia. Todennäköisesti asian olisi voitu hoitaa neuvottelemalla työnantajan kanssa toisesta työpisteestä.

Kävin keuhkosairauksien polilla. Vanhan sairaalaan tiloissa ääni hävisi kokonaan, vaikka ehdin olla paikalla vain vajaat 30 minuuttia. Seuraava yö menikin yskien ja astmalääkkeitä nauttien. Enpä voi sanoa, että keuhkopolilla käynti oli kovinkaan nautinnollinen kokemus, vaan se oli lähinnä omituinen kokemus. Voin käynnin jälkeen entistä huonommin. Kohtaus oli kuin suoraan huonosta B-luokan elokuvasta. Tuon käynnin jälkeen laitoin viestin polin väelle, ettei ihan ole optimaalinen paikka työskennellä ja hoitaa keuhkosairaita.

Monesti myös kulttuuritilaisuuksissa alkaa aivan hervottomasti yskittämään. Pahimmillaan saan paheksuvia katseita ja kiukkuisia kommentteja, miten kannattaisi jäädä kotiin sairaana. Todellisuudessa tilanteen on laukaissut lähellä olevan hajuste. Yritän helpottaa tilannetta vesihörpyllä, kukkupastillilla, vaihtamalla paikkaa tai poistumalla kokonaan. Olen melko ärhäkkä, joten saatan myös mainita tuoksusta joka tämän yskän puuskan aiheuttaa.

Astmalääkkeet ja liikunta auttavat pärjäämään

Miten sitten pärjään tuon pitkäaikaisen kaverini, astman kanssa, jolla on täysin oma tahto? Hellin sitä peruslääkityksellä, jonka löytäminen on vienyt aikaa. Tässä on auttanut hyvä hoitosuhde keuhkolääkäriin. Tunnustan, on hetkiä, jolloin pelkkä ajatuskin lääkkeistä ja niiden ottamisesta ketuttaa raskaasti. Mutta jotta voisin elää kohtuullisen normaalia elämää, ne lääkkeet on parasta ottaa. Peruskunnosta on syytä pitää huolta, sillä liikkumalla autan keuhkojani voimaan paremmin.

Käsilaukussa tai repussa on aina mukana allergia- ja astmalääkkeet sekä vesipullo. Työpaikalla muistuttelen ihmisiä hajusteista. Melko nopeasti ihmiset ovat ymmärtäneet miksi, kun ovat nähneet miten ääni katoaa ja alkaa yskiminen. Kulttuuririennoissa käyn, varaten paikan penkin päästä.

Astmankin kanssa voi elää normaalia elämää töissä ja vapaalla!

26.6.2024 Minna Kymäläinen
Allergia-, iho- ja astmaliiton somelähettiläs