Tekijä: Juha

Luontoympäristöt tarjoavat meille monenlaisia terveyshyötyjä ja hiljaisuus on yksi niistä. Pimeys ja kaupunkien valosaasteen poistuminen voi olla mieleenpainuva kokemus.

Edessä avautuu syksyinen maisema Saimaalla. Kallioisia saaria, mäntyjä ja keltaiseksi värjäytyneitä koivuja. Kiipeän kallion korkeimmalle kohdalla etsien parempaa näköalaa valokuvaa varten. Vaikka kuinka etsin, en saa haluamaani. Kuvaan ei tallennu koko maisemaa, ei puiden lehtien hiljaista havinaa eikä kaukana metsän päällä etelään suuntaavaa hanhiparvea. Järvimaisema on koettava itse.

Vaikka näköalapaikka on tien ja parkkipaikan vieressä, lokakuussa vain harvoin yksittäinen auto rikkoo luonnonrauhaa lähellä Puumalan Pistohiekkaa. Sanomme ehkä, että olemme tottuneet kaupungin hälyyn, mutta melu on silti häiriötekijä, joka vaikuttaa terveyteen. Lyhytaikaisen melualtistuksen seurauksena pulssi nopeutuu, ihon ja sisäelinten verisuonet supistuvat, verenpaine nousee ja stressihormonien pitoisuus veressä lisääntyy. Pitkäaikainen altistuminen liikennemelulle on yhteydessä nuorten masennus- ja ahdistuneisuushäiriöihin. Äänet vaikuttavat nukahtamiseen ja unen laatuun ja voivat jopa voi lisätä sydän- ja verisuonitautien, kuten verenpainetaudin, sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin riskiä. Luonnossa hälyäänien poistuminen ja nähdyn informaation yksinkertaistuminen johtaa täysin päinvastaisiin reaktioihin.

Hiljaisuuden lisäksi Suomen syksyinen luonto tarjoa meille pimeyttä ja sitäkin voidaan pitää positiivisena asiana. Näin loka-marraskuussa eletään vuoden pimeimpiä aikoja, mutta kaupungeissa ei koskaan ole pimeää. Valosaaste peittää tähtitaivaan eivätkä revontulet erotu.

Katuvalaistuksesta tai myös erilaisista kodinkoneista tai muista valonlähteistä tulevaa siroavaa valoa ei aina pääse eroon edes makuuhuoneessa. Harvoin on niin pimeää, että oman käden huomaa vasta kun se hipaisee nenää. Monen huonosti yönsä nukkuvan ongelmien taustalla on ajateltu olevan keinovalot, vaikka useimmin syytä voikin etsiä kännykän käytöstä.

Luonnon arvo hyvinvoinnille ymmärretään

Luonnon terveyshyötyihin ollaan vasta nyt kunnolla heräämässä. Ylivoimainen enemmistö suomalaisista ajattelee, että luonto lisää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Ympäristöministeriön kyselytutkimuksessa samaa mieltä väittämän kanssa oli peräti 97 prosenttia vastaajista. Usein ajatellaan, että Suomessa luontoterveyttä saadaan tarpeeksi, koska lähiluontoa on paljon. Luontoalueilla ei kuitenkaan ole merkitystä terveydelle, jos siellä ei liikuta.

Pääkaupunkiseudulla tehdyssä tutkimuksessa viheralueiden määrällä ei ollut vaikutusta lääkkeiden käyttöön. Vasta kun selvitettiin luontokosketuksen määrää, huomattiin luonnossa paljon liikkuvien tarvitsevan vähemmän mieliala-, verenpaine- ja astmalääkkeitä. Havainto kertoo luonnon moninaisista terveysvaikutuksista.

Kansallinen ohjelma käynnistymässä

Luontokosketuksen lisäämiseksi on vuonna 2026 käynnistymässä kansallinen luontoterveysohjelma. Sitä on Sitran johdolla suunnittelemassa muun muassa Luonnonvarakeskus (LUKE), Suomen ympäristökeskus (SYKE), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), lääkäriseura Duodecim ja Allergia-, iho – ja astmaliiton lisäksi monet muut järjestöt.

Luontoterveysohjelmassa tullaan lisäämään kansalaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten tietämystä luonnon terveysvaikutuksista ja tavoista saada terveyshyötyjä luonnosta niin vapaa-ajalla kuin terveydenhuollon ohjaamana. Keskeisenä tavoitteena on saada kansalaiset liikkumaan enemmän luontoympäristöissä ja pysymään terveempinä, työkykyisinä ja vähentämään terveydenhuollon kustannuksia. Ohjelman esiselvityksessä luontoympäristön arvo pelkästään masennuksen, tyypin 2 diabeteksen ja astmalääkityksen osalta laskettiin sadoissa miljoonissa euroissa vuodessa. Kansallinen ohjelma lisännee myös erilaisten luontoon vievien palvelujen kysyntää.

Luontolähtöisten palveluiden kehittämishanke (LuoPaKe) loppuseminaarissa luova johtaja Jani Halme painotti Saimaan merkitystä Itä-Suomen matkailun kehittämisessä. Saimaa on ainutlaatuinen sisämaan saaristo. Se on Euroopan neljänneksi suurin järvi, mutta rantaviivaa sokkoloisessa vesistössä on yli 14 850 kilometriä, selvästi enemmän kuin muissa Euroopan suurissa järvissä. Toivottavasti ymmärryksen karttuessa myös hiljaisuudesta, pimeydestä ja nuotiotulien loimusta tulee Saimaan rannoille houkuttelevia tekijöitä vielä syksynkin aikaan.

10.11.2025  Juha Jantunen, 
Luontolähtöisten palveluiden kehittämishanke LuoPaKe 

Lähteet

He Y, Lahti-Pulkkinen M, Metsälä J. ym. Residential exposure to traffic noise and incidence of depression and anxiety from childhood through adulthood: a Finnish register study. Environ Res. 2025; 285(Pt 2):122443. https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=5228732

Münzel T, Molitor M, Kuntic M. ym. Transportation noise pollution and cardiovascular health. Circ Res. 2024; 134(9):1113-1135. https://www.ahajournals.org/doi/full/10.1161/CIRCRESAHA.123.323584

Zielinska-Dabkowska KM, Schernhammer ES, Hanifin JP, Brainard GC. Reducing nighttime light exposure in the urban environment to benefit human health and society. Science. 2023; 380(6650):1130-1135. https://www.science.org/doi/epdf/10.1126/science.adg5277

Ympäristöministeriön Ilmastobarometri ja Luontobarometri 2025. https://ym.fi/-/tietoisuus-luontokadon-etenemisesta-lisaantynyt-ilmastoratkaisut-nahdaan-suomelle-mahdollisuutena

Turunen AW, Halonen J, Korpela K. ym. Cross-sectional associations of different types of nature exposure with psychotropic, antihypertensive and asthma medication. Occup Environ Med. 2023; 80(2): 111-118. https://oem.bmj.com/content/80/2/111

Kansallinen luontoterveysohjelma. https://www.sitra.fi/hankkeet/kansallinen-luontoterveysohjelma/

Lähiluontoa pidetään helposti hukkatilana kaupunkialueilla – tyhjää tilaa rakennusten välillä, joka vain odottaa rakentamista. Lukuisat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet viheralueiden ja lähiluonnon tärkeän merkityksen terveydelle ja hyvinvoinnille, erityisesti lapsille.

Luonto oli tärkeä myös omassa lapsuudessani. Suosikki leikkipaikkani oli ”pikkumetsä”, ja paras kiipeilypuu oli läheisen tyhjän tontin vanha tammi. Puun muoto on edelleen hyvin mielessä, vaikka en ole sitä nähnyt kymmeniin vuosiin. Alaoksalle oli hankala päästä, mutta sen jälkeen tukevilla oksilla oli helppo kiipeillä. Myöhemmin radanvarren joutomaat antoivat sysäyksen perhosharrastukselle, joka valokuvauksen muodossa on edelleen voimissaan.

Terveyshyötyjä luonnosta

Lasten erilaiset käytöshäiriöt ja ADHD-oireet ovat lisääntyneet viime vuosina. Vuonna 2023 yli 11 prosentilla alakouluikäisistä pojista oli ADHD-diagnoosi, kun viisi vuotta aikaisemmin luku oli hieman yli viisi prosenttia (linkki THL:n sivulle). Vihreässä ympäristössä vietetty lapsuus kantaa aikuisikään saakka. Tanskalainen tutkimus osoitti, että lapsuus vihreässä ympäristössä, jossa on metsiä, maaseutua ja rantoja, suojaa mielenterveyttä. Tutkimuksessa oli lähes miljoonan henkilön tiedot ja heillä peräti 12 erilaista mielenterveyden häiriötä tai sairautta harvinaisempaa, jos he olivat asuneet lapsena lähellä luontoa (linkki tutkimukseen).

Tutkimusten mukaan luontotoiminta tukee lasten oppimista, parantaa keskittymiskykyä, rauhoittaa ja vähentää stressiä. Luonnossa liikkuminen kehittää motorisia taitoja, ja ryhmässä toimiminen on usein sujuvampaa kuin sisätiloissa. Lisäksi luonnon mikrobit, erityisesti metsämaan mikrobit, parantavat lasten immuunijärjestelmän toimintaa ja vähentävät allergioiden ja monien muiden kroonisten sairauksien riskiä.

Mikäli lasten luontokosketus lisääntyisi, esimerkiksi masennuksen, tyypin 2 diabeteksen ja astman aiheuttamia terveydenhuoltokustannuksia voitaisiin vähentää merkittävästi. Tässä päiväkodit ja koulut ovat avainasemassa. Varsinkin syksyn pimeimpinä kuukausina lapset viettävät lähes koko valoisan ajan päiväkodissa. Luontokosketus voisi tapahtua päivittäin jo pihalla, ja lähiluonnossa liikkuminen ja leikkiminen täydentäisivät sitä.

Sitran, Luke ja THL:n selvityksessä (linkki tutkimukseen) on todettu, että koulujen ja päiväkotien läheisten luontoympäristöjen käyttöä tulisi lisätä, ja lapsia pitäisi kannustaa olemaan enemmän luonnossa leikkien ja liikkumisen parissa.

Kohti luonnonläheisempiä päiväkoteja

Luontoterveyttä varhaiskasvatukseen -hankkeessa tehdyssä kyselyssä selvisi, että useimmissa Etelä-Karjalan päiväkodeissa luontotoiminta on aktiivista, mutta pihoille kaivataan lisää luontoa (Siirry hankesivulle). Pihat olivat usein hiekkakenttiä, joissa luonnonkasvillisuutta oli vähän. Nurmikkoa oli vähän tai ei lainkaan noin puolessa pihoista, ja tekonurmi oli yleistynyt. Monilla pihoilta puuttui varjoiset alueet. Aurinko voi paahtaa jo toukokuussa, jolloin UV-säteily sekä pölyävä hiekka voivat olla haitallisia. Puolet vastaajista ehdottivat pihojen luonnon parantamista, toivoen muun muassa lisää kasveja ja luonnontilaisempia alueita hiekan tilalle.

Pihoihin voisi lisätä marjapensaita, omenapuita, kasvatuslaatikoita ja muita luonnontilaisempia alueita, jotka toimisivat myös opetuskohteina. Vanhojen puiden säilyttäminen olisi tärkeää, ja kaadettujen puiden runkoja voisi hyödyntää leikeissä, kuten kiipeilyssä ja tasapainoilussa. Puun rungot ja puuhake hiekan sijasta parantaisivat myös pihan mikrobiympäristöä. Uudet päiväkodit tulisi rakentaa lähelle metsää, ja vanhojen päiväkotien läheiset metsät tulisi säilyttää terveyttä edistävinä alueina.

Luonto ei ole vain lapsille

Päiväkotien lisäksi myös koulujen, hoitolaitosten ja palvelutalojen ympäristössä tulisi olla metsikköä tai puistoa. Luonnonläheisyys tukee kaikenikäisten hyvinvointia ja terveyttä. Jos yhteisöt panostavat enemmän luontoympäristöihinsä, se voi parantaa asukkaidensa elämänlaatua merkittävästi. Luonto on monella tapaa elintärkeä, ja sen tarjoamia terveyshyötyjä ei tulisi aliarvioida. Päiväkotien pihojen kehittäminen luonnonläheisemmiksi on askel kohti terveempää ja onnellisempaa tulevaisuutta kaikille.

28.3.2025 Juha Jantunen, 
Luontoterveyttä varhaiskasvatukseen -hanke