Luontojärjestöjen ensisijainen tarkoitus on edistää luonnon ja ympäristön suojelua, niillä on osansa myös luontoterveyden edistäjinä.
Suomessa on noin 150 Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistystä. Tähän päälle löytyy myös muita luontojärjestöjä, -ryhmittymiä ja kampanjoita. Yhdistykset järjestävät luontoretkiä ja talkootapahtumia, jotka ovat yleensä ilmaisia ja kaikille avoimia. Näin yhdistykset kantavat myös sosiaalista vastuuta. Tarjottu luontokasvatus ja yhteisöllinen tekeminen ovat arvokasta työtä ja mikä parasta, ne tapahtuvat luontoympäristössä!
Luonnon terveysvaikutukset tulevat toiminnassa osallistujille ikään kuin kaupan päälle, eikä niitä aina huomata tuoda erikseen esille. Luonnon ilmiöiden ja eliöiden tarkkailu kuitenkin kohottaa mielialaa, rauhoittaa hermostoa ja parantaa kognitiota. Havainnointi yhdessä ja havainnoista keskustelu lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja positiivista suhtautumista kanssaihmisiin. Talkootoiminta yhdistää luonnon terveysvaikutukset ja sosiaalisen toiminnan vaikutukset vielä fyysisen liikkumisen terveysvaikutuksiin. Esimerkiksi ketotalkoiden tai vieraslajitalkoiden liikunta on hyvin monimuotoista sisältäen kyykkimistä, kantamista, nostelua ja kumartelua. Parhaimmillaan vaikkapa roskien kerääminen ryteiköstä voi olla monipuolinen kiipeily- ja esteiden ylitysrata. Koska ihminen on perustellusti ja täysin sallitusti itsekäs olento, luontojärjestöjen kannattaisi tuoda enemmän esille sitä luontoterveyshyötyä, jonka itse kukin luontolähtöisestä toiminnasta saa. Tässä olisi luontojärjestöille myös uudenlaista markkinakulmaa.
Luontojärjestöt vahtivat lähiluonnon säilymistä
Kaikkein tärkein luontojärjestöjen kansanterveyttä edistävä työ on kuitenkin kaavoitukseen ja maankäyttöön vaikuttaminen. Vaikka sitä ei tehdä ihmisen lähiluonnon ja luontoterveyden näkökulmasta, vaan luontoarvojen perusteella, nämä tavoitteet ovat yleensä linjassa keskenään. Luontojärjestöt ottavat kantaa esimerkiksi vanhojen metsien, lähimetsien, virtavesien ja perinnebiotooppien puolesta. Usein tämä kaikki tehdään puhtaasti vapaaehtoistyönä ilman korvausta.
Järjestöt pyrkivät suojelemaan luonnon monimuotoisuutta ja kytkeytyneisyyttä sekä saastumattomuutta. Nämä vaikuttavat paljon myös siihen, minkä laatuista ja kuinka monipuolista luontoaltistusta ihminen elinympäristössään saa. Luontojärjestöt ovat isojen asioiden vartijoina, eivätkä pelkästään muun lajisten, vaan myös ihmisen hyvinvoinnin osalta.
Luontoterveys osaksi kunnan strategiaa
Itse Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksen toimijana odotan kovasti sitä, että kunnat ja maakunnat ryhtyisivät tekemään kunnianhimoista luontotyötä. Uskon, että luontoterveys voisi olla tässä se vipuvarsi, jolla monimuotoisen luonnon arvo, myös rahallinen, saadaan tehtyä kunnille näkyväksi. Haluaisinkin nähdä luonnonterveyden osana kaikkien kuntien ja maakuntien strategioita ja ohjelmia.
Painetta asian suhteen on onneksi tulossa myös EU:n taholta. Ennallistamisasetuksen artikla 8 astuu voimaan 2031, jonka jälkeen latvuspeiton ja kaupunkivihreän määrän pitää kaupunkiklustereissa kasvaa. Tämä vaatimus koskettaa kaupunkeja tietystä kokoluokasta ylöspäin eli Suomessa 67:ää kuntaa. Vaikka velvoite astuu voimaan vasta 2031, vastuullista olisi toimia jo nyt niin, ettei latvuspeitteisyys tai luontoalueiden määrä kunnissa ainakaan vähene.
19.3.2026 Sara Käkelä, Suomen luonnonsuojeluliiton Vantaan yhdistyksen puheenjohtaja
