Asuinympäristö atooppisten sairauksien ja hengitystieinfektioiden riskitekijänä

Sisätiloissa tupakansavulle ja pölyille altistumisen vaikutuksia terveyteen tutkittiin Suomen ja Venäjän rajaseudulla. Vierekkäisillä alueilla ihmisten elämäntavat ja altistutuminen erosivat toisistaan ja se myös heijastui terveyteen.

Timo Huggin väitöskirja Exposure to environmental tobacco smoke, animals and pollen grains as determinants of atopic diseases and respiratory infections tarkastettiin Oulun yliopistossa 26.9.2009. Vastaväittäjänä toimi professori Tari Haahtela HUS:n Iho- ja allergiasairaalasta ja kustoksena professori Jouni Jaakkola Oulun yliopiston terveystieteiden laitokselta.

Väitöskirja pohjautui suurelta osin hankkeisiin ”Allergiat ja asuinympäristö Imatralla ja Svetogorskissa” sekä ”Siitepölyt yksityisissä ja julkisissa tiloissa”. Tutkimuksen mukaan suomalaisten ja venäläisten koululaisten allergioiden ja hengitystietulehdusten esiintymisessä on merkittäviä eroja.

Väitöstutkimuksen mukaan allergiat ovat yleisempiä suomalaisten koululaisten keskuudessa, mutta allergisten kokemat oireet ovat vaikeampia venäläisten koululaisten keskuudessa. Tutkimuksessa havaittiin myös, että suomalaiset sairastavat hengitystulehduksia venäläisiä vähemmän.

Allergioiden ja hengitystietulehdusten esiintymistä sekä asuinympäristön riskitekijöitä selvittävä kyselytutkimus toteutettiin Imatran ja Svetogorskin kaupungeissa vuonna 2003. Tutkimusväestö koostui 512 suomalaisesta ja 581 venäläisestä 7–16 -vuotiaasta koululaisesta.

Vanhempien, erityisesti äidin, runsaalle tupakoinnille altistuvien suomalaisten koululaisten astmariski oli suurentunut. Tutkimuksellisesti uusia havaintoja olivat allergisen silmän sidekalvotulehduksen sekä nuhakuumeen (flunssa) ja vanhempien tupakoinnille altistumisen välillä havaitut yhteydet. Suomessa koiranpito sisätiloissa vähensi astmariskiä, vastaavasti Venäjällä kissa-altistus lisäsi koululaisten astmariskiä.

Kulttuuri-, tapa-, diagnosointi-, tautitietoisuus- sekä lääkkeiden saatavuus- ja käyttöeroista johtuen ympäristöaltisteiden voimakkuus ja kesto sekä terveysvaikutukset voivat vaihdella merkittävästi lähellä toisiaan sijaitsevien alueiden välillä. Tutkimuksen tulosten mukaan lisää voimavaroja tulisi suunnata passiiviselle tupakoinnille altistumisen vähentämiseen erityisesti yksilökehityksellisesti herkkien varhaisvaiheiden aikana ja kansallisten altistuserojen terveysvaikutusten selvittämiseen.

Väitöskirja on ladattavissa Oulun yliopiston sivuilta.