Vuoden 2026 luontoterveyskysely osoittaa, että luontoterveyden edistäminen vaatii rakenteellisia ratkaisuja.

Luonnon myönteiset vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin tunnetaan koko ajan paremmin, mutta yhteiskunnan rakenteet eivät vielä tue niiden hyödyntämistä riittävästi. Uuden tutkimuksen mukaan luontoterveyden tulisi olla nykyistä näkyvämmässä roolissa työelämässä, kunnissa ja terveydenhuollossa.

Luontoterveyden osaamiskeskuksen kesällä 2026 teettämä väestö- ja ammattilaiskysely osoittaa, että luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset tunnistetaan laajasti. Yhdeksän kymmenestä kansalaisesta pitää luontoa tärkeänä terveydelleen ja hyvinvoinnilleen. Terveydenhuollon ammattilaisista kolme neljästä haluaisi hyödyntää luontoperustaisia toimintamalleja työssään.

Kyselytutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia kuin vuoden 2022 tutkimuksessa. Luontoterveys ei vaikuta tulleen neljässä vuodessa näkyvämmäksi yhteiskunnassamme, vaikka tieto siitä on lisääntynyt. Silti luonnon monimuotoisuus ja sen terveysvaikutukset koetaan vahvasti merkityksellisiksi ja luontoterveyden edistäminen saa laajaa tukea kansalaisilta ja terveydenhuollon ammattilaisilta.

Myös ekologinen yhteys ymmärretään. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet ammattilaiset ja neljä viidestä kansalaisesta näkevät, että luonnon monimuotoisuuden edistäminen tukee samalla ihmisten terveyttä.

Luontoterveyden osaamiskeskuksen kyselytutkimus toteutettiin yhteistyössä Success Clinicin kanssa. Väestökyselyyn vastaajista muodostettiin mini-Suomi –otos, joka edustaa Suomen väestöä sukupuoli- ja maakuntajakaumaltaan. Otos kattoi 1481 kansalaista. Ammattilaiskyselyyn vastasi 470 terveydenhuollon ammattilaista, joista 320 oli lääkäreitä ja 150 muita alan ammattilaisia. Lääkäreistä noin puolet ilmoitti alakseen yleislääketiede, työterveyshuolto tai lastentaudit. Muista ammattilaisista useimmat olivat sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia.

Luonto on kansalaisille hyvinvoinnin lähde

Lähes kaikki väestökyselyyn vastanneet kokevat ulkoilun luonnossa mielialaa kohottavana, rauhoittavana ja aisteja virkistävänä. Yli 90 prosenttia vastaajista tunnistaa nauttivansa puhtaasta ilmasta, luonnon äänistä, tuoksuista ja kauneudesta sekä luonnonvalosta. Mielialavaikutusten ja positiivisten fyysisten vaikutusten koetaan kestävän vähintään jonkin aikaa luontokokemuksen jälkeen. Lisäksi luonnossa oleskelun huomataan lisäävän elinvoimaa ja tarmoa sekä helpottavan huolista irrottautumista. Tulokset ovat samansuuntaisia kaikissa ikäluokissa. Neljä viidestä vastaajasta kertoo liikkuneensa paljon luonnossa pienestä pitäen. Mieluisimpia tapoja olla luonnossa ovat liikkuminen, luonnossa rauhoittuminen ja marjastus ja sienestys.

Lähes kaikki vastaajat, myös kaupunkien keskustoissa asuvat, kokevat pääsevänsä luontoon helposti. Ulos lähtemistä kuitenkin rajoittavat vaikeus saada itseään liikkeelle, huono sää, pimeys ja ajan puute. Työikäisiä vastaajia rajoittaa eniten vaikeus saada itseään liikkeelle ja ajan puute, kun taas vanhemmat vastaajat kokevat huonon sää ja pimeyden rajoittavimpana. Kesällä neljä viidestä vastaajasta kertoi ulkoilevansa päivittäin tai lähes päivittäin, talvella hieman vajaa puolet.

Luontoterveyden edistämiseen tarvitaan rakenteellista tukea

Sekä kansalaiset että terveydenhuollon ammattilaiset toivovat luontoterveyden vahvempaa roolia yhteiskunnan rakenteissa. 70 prosenttia molemmista vastaajaryhmistä toivoisi luontoterveyden näkyvän nykyistä selvemmin terveydenhuollossa ja tiedotusvälineissä.

70 prosenttia sekä terveydenhuollon ammattilaisista ja väestökyselyyn vastanneista uskoo myös, että työhyvinvointia voitaisiin parantaa hyödyntämällä luontoa enemmän työpaikoilla. Yli puolet ammattilaisista arvioi, että luontopuutteen diagnosointi ja luontoreseptit hyödyttäisivät potilaiden hoitoa. Luontoterveys nähdään merkittävänä erityisesti masennuksen, ylipainon, allergisten sairauksien ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien osalta. 78 prosenttia ammattilaisista piti luontoa hoitolaitoksen vieressä paranemiselle ja toipumiselle hyödyllisenä tekijänä.

Myös kunnilta odotetaan toimia. Neljä viidestä kansalaisesta ja terveydenhuollon ammattilaisesta katsoo, että luontoterveyttä voitaisiin edistää lähiluontoa tukevalla kaupunkisuunnittelulla sekä huomioimalla luontoterveys nykyistä paremmin kuntien päätöksenteossa. 80 prosenttia väestökyselyyn vastanneista toivoo, että luonnon terveyshyötyjä tuotaisiin esiin enemmän kouluissa ja päiväkodeissa.

Tulokset viittaavat siihen, että luontoterveyden edistäminen nähdään rakenteellisena kysymyksenä, eikä pelkästään yksilön vastuuna.

Terveydenhuollossa kaivataan lisää luontoterveystietoa

Terveydenhuollon ammattilaisista vain neljännes arvioi luontoterveysosaamisensa hyväksi. Yli puolet kertoo, ettei luonnon terveysvaikutuksista ole kerrottu lainkaan heidän koulutuksessaan.

Luonnossa liikkumista ja luonnon kokemista vastaa suositelleensa työssään usein 44 prosenttia terveydenhuollon ammattilaisista. Useimmiten luontoa suositeltiin liikunnan lisäämiseksi, stressin lievittämiseksi ja masennukseen tai ahdistuneisuuteen. Luonnon hyödyntämistavoista luontoliikuntaa pidettiin ylivoimaisesti terveyden kannalta merkittävimpänä.

” Pitäisi varmasti asiakkaille puhua enemmän. Puhun luonnon, esim. metsässä kävelyn, sienestämisen maadoittavasta vaikutuksesta ja hyvänolon tuojana läheisille, ystäville ja työkavereille. Pitäisi alkaa enemmän myös asiakkaille puhumaan siitä.” Työterveyshoitaja kysyttäessä luonnon suosittelemisesta

68 prosenttia ammattilaisista uskoo, että luontoa enemmän hyödyntämällä voidaan saavuttaa vähintään jonkin verran terveydenhuollon säästöjä. Vain 3 prosenttia ei usko ollenkaan säästöjen mahdollisuuteen. Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutusten hyödyntämistä terveydenhuollon työssä rajoittavat vastaajien mukaan eniten puutteelliset materiaalit tai ohjeet (70 % vastaajista samaa mieltä väittämästä), riittämätön tieto tai koulutus (66 % vastaajista samaa mieltä väittämästä) ja ajan puute vastaanotolla (59 % vastaajista samaa mieltä väittämästä).

Luontoterveystiedolle terveydenhuollossa on siis tutkimustulosten perusteella kysyntää. Yli puolet terveydenhuollon ammattilaisista toivoo lisää tietoa luonnon terveysvaikutuksista. Lupaavasti yli 60 prosenttia uskoo kuitenkin hyödyntävänsä työssään luontoterveyttä nykyistä enemmän tulevaisuudessa.