Lähiluontoa pidetään helposti hukkatilana kaupunkialueilla – tyhjää tilaa rakennusten välillä, joka vain odottaa rakentamista. Lukuisat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet viheralueiden ja lähiluonnon tärkeän merkityksen terveydelle ja hyvinvoinnille, erityisesti lapsille.
Luonto oli tärkeä myös omassa lapsuudessani. Suosikki leikkipaikkani oli ”pikkumetsä”, ja paras kiipeilypuu oli läheisen tyhjän tontin vanha tammi. Puun muoto on edelleen hyvin mielessä, vaikka en ole sitä nähnyt kymmeniin vuosiin. Alaoksalle oli hankala päästä, mutta sen jälkeen tukevilla oksilla oli helppo kiipeillä. Myöhemmin radanvarren joutomaat antoivat sysäyksen perhosharrastukselle, joka valokuvauksen muodossa on edelleen voimissaan.
Terveyshyötyjä luonnosta
Lasten erilaiset käytöshäiriöt ja ADHD-oireet ovat lisääntyneet viime vuosina. Vuonna 2023 yli 11 prosentilla alakouluikäisistä pojista oli ADHD-diagnoosi, kun viisi vuotta aikaisemmin luku oli hieman yli viisi prosenttia (linkki THL:n sivulle). Vihreässä ympäristössä vietetty lapsuus kantaa aikuisikään saakka. Tanskalainen tutkimus osoitti, että lapsuus vihreässä ympäristössä, jossa on metsiä, maaseutua ja rantoja, suojaa mielenterveyttä. Tutkimuksessa oli lähes miljoonan henkilön tiedot ja heillä peräti 12 erilaista mielenterveyden häiriötä tai sairautta harvinaisempaa, jos he olivat asuneet lapsena lähellä luontoa (linkki tutkimukseen).
Tutkimusten mukaan luontotoiminta tukee lasten oppimista, parantaa keskittymiskykyä, rauhoittaa ja vähentää stressiä. Luonnossa liikkuminen kehittää motorisia taitoja, ja ryhmässä toimiminen on usein sujuvampaa kuin sisätiloissa. Lisäksi luonnon mikrobit, erityisesti metsämaan mikrobit, parantavat lasten immuunijärjestelmän toimintaa ja vähentävät allergioiden ja monien muiden kroonisten sairauksien riskiä.
Mikäli lasten luontokosketus lisääntyisi, esimerkiksi masennuksen, tyypin 2 diabeteksen ja astman aiheuttamia terveydenhuoltokustannuksia voitaisiin vähentää merkittävästi. Tässä päiväkodit ja koulut ovat avainasemassa. Varsinkin syksyn pimeimpinä kuukausina lapset viettävät lähes koko valoisan ajan päiväkodissa. Luontokosketus voisi tapahtua päivittäin jo pihalla, ja lähiluonnossa liikkuminen ja leikkiminen täydentäisivät sitä.
Sitran, Luke ja THL:n selvityksessä (linkki tutkimukseen) on todettu, että koulujen ja päiväkotien läheisten luontoympäristöjen käyttöä tulisi lisätä, ja lapsia pitäisi kannustaa olemaan enemmän luonnossa leikkien ja liikkumisen parissa.
Kohti luonnonläheisempiä päiväkoteja
Luontoterveyttä varhaiskasvatukseen -hankkeessa tehdyssä kyselyssä selvisi, että useimmissa Etelä-Karjalan päiväkodeissa luontotoiminta on aktiivista, mutta pihoille kaivataan lisää luontoa (Siirry hankesivulle). Pihat olivat usein hiekkakenttiä, joissa luonnonkasvillisuutta oli vähän. Nurmikkoa oli vähän tai ei lainkaan noin puolessa pihoista, ja tekonurmi oli yleistynyt. Monilla pihoilta puuttui varjoiset alueet. Aurinko voi paahtaa jo toukokuussa, jolloin UV-säteily sekä pölyävä hiekka voivat olla haitallisia. Puolet vastaajista ehdottivat pihojen luonnon parantamista, toivoen muun muassa lisää kasveja ja luonnontilaisempia alueita hiekan tilalle.
Pihoihin voisi lisätä marjapensaita, omenapuita, kasvatuslaatikoita ja muita luonnontilaisempia alueita, jotka toimisivat myös opetuskohteina. Vanhojen puiden säilyttäminen olisi tärkeää, ja kaadettujen puiden runkoja voisi hyödyntää leikeissä, kuten kiipeilyssä ja tasapainoilussa. Puun rungot ja puuhake hiekan sijasta parantaisivat myös pihan mikrobiympäristöä. Uudet päiväkodit tulisi rakentaa lähelle metsää, ja vanhojen päiväkotien läheiset metsät tulisi säilyttää terveyttä edistävinä alueina.
Luonto ei ole vain lapsille
Päiväkotien lisäksi myös koulujen, hoitolaitosten ja palvelutalojen ympäristössä tulisi olla metsikköä tai puistoa. Luonnonläheisyys tukee kaikenikäisten hyvinvointia ja terveyttä. Jos yhteisöt panostavat enemmän luontoympäristöihinsä, se voi parantaa asukkaidensa elämänlaatua merkittävästi. Luonto on monella tapaa elintärkeä, ja sen tarjoamia terveyshyötyjä ei tulisi aliarvioida. Päiväkotien pihojen kehittäminen luonnonläheisemmiksi on askel kohti terveempää ja onnellisempaa tulevaisuutta kaikille.
Juha Jantunen,
Luontoterveyttä varhaiskasvatukseen -hanke