Astma ja ilmansaasteiden terveysvaikutukset puhuttivat 1980-luvulla
Toiminta alkoi Tiurun sairaalan suojissa Joutsenossa 1.3.1983. Aluksi nimenä oli Kaakkois-Suomen Allergiakeskus, joka pyrki tehostamaan modernin sairaalan tutkimus- ja koulutustoimintaa. Nimi vaihtui Etelä-Karjalan Allergia ja ympäristöinstituutiksi vuonna 1988, jolloin toimintaan tulivat vahvemmin mukaan myös ympäristökysymykset.
Toiminnan alkuvuosien merkittävimmät hankkeet liittyivät sellutehtaiden hajurikkiyhdisteiden terveysvaikutuksiin. Suomen Akatemian rahoittama tutkimus osoitti yhdisteiden vähentävän asumisviihtyvyyttä ja haittaavan monin tavoin altistuvan väestön terveyttä. Hankkeista laadittiin lähes 200 julkaisua, näiden joukossa kaksi väitöskirjaa. Tutkimusten myötä Suomessa otettiin ensimmäisenä maana maailmassa käyttöön ohjearvo yhdyskuntailman hajurikille. Ohjearvo on edelleen voimassa.
Luontotutkimusta 1990-luvulla, terveystutkimusta 2000-luvulla
1990-luvulla instituutin tutkimus suuntautui enemmän luontoon ja toimintaan tulivat mukaan ympäristömuutoksiin herkästi reagoivat perhoset. Esimerkiksi vuonna 1991 aloitettua valtakunnallista päiväperhosseurantaa on käytetty laajalti hyväksi mm. ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioinnissa. Perhoset ovat olleet mukana myös Etelä-Karjalan niittyjen ja tienpientareiden luontoarvojen selvityksissä sekä Suomen ja Venäjän rajaluonnon vertailussa.
Vuonna 2001 Joutsenossa alkoi siitepölyseuranta, joka on ohjannut tutkimusta yhä enemmän siitepölyjen terveysvaikutuksiin. Lähes joka viides suomalainen on herkistynyt kasvien siitepölylle. 2000-luvulla tutkimme pujoa ja kuinka paljon siitepölyä tulee sisäilmaan. 2010-luvulla viestimme Kansallisesta allergiaohjelmasta ja laskimme allergian ja astman kustannuksia.
Konkreettisimmin allergiaa ja astmaa sairastavien elämänlaatua on edistetty atoopikkojen ja astmaatikkojen hoitotutkimuksella, jossa selvitettiin suolahuone- ja mineraalivesihoidon vaikutuksia astmaatikoilla ja atooppista ihottumaa sairastavilla.
Instituutista tulee Luontoterveyden osaamiskeskus
Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti oli tehokas uuden tiedon tuottaja ja levittäjä. Vuoteen 2020 loppuun mennessä oli tehty yli 2 050 julkaisua kansainvälisistä tiedeartikkeleista ja kirjoista yleistajuisiin kirjoituksiin aikakausi- ja sanomalehdissä. Lähes puolet julkaisuista (954) käsittelee allergioita ja astmaa ja saman verran on kirjoituksia erilaisista ympäristöaiheista (940).
Ihmisen ja ympäristön hyväksi tehtävää työtä on myös arvostettu. Vuonna 1999 instituutille myönnettiin Suomen WWF:n Pandapalkinto ja vuonna 2006 Tiehallinnon ympäristöpalkinto. Paikallislehdistö antoi tunnustuksen hyvästä yhteistyöstä Antti-patsaan muodossa vuonna 2009.
Toiminnalle löytyy edelleen tilausta, sillä vasta viime vuosina allergiat on ymmärretty laajemmin elinympäristömme tuotteeksi. Mitä enemmän luonnon monimuotoisuus hupenee ja mitä ohuemmaksi ihmisten luontoyhteys käy, sitä enemmän tuloksena on allergioita ja muita immuunijärjestelmän pitkäaikaisia häiriötiloja. Ihminen on osa luontoa: kantamistamme soluistakin yli puolet on bakteereja ja muita mikrobeja.
Kansallisen allergiaohjelman (2008-2018) myötä myös instituutin toimintaa painottui yhä enemmän luontoterveyteen. Vuonna 2023 nimi päätetään vaihtaa kuvaamaan paremmin nykyistä toimintaa ja syntyi Luontoterveyden osaamiskeskus.
